Jukka Pääkkönen - Isät ja pojat

© Jukka Pääkkönen

Lähtökohtanani isyys-projektisa ollut miehen, ja isän, selviytyminen elämän kriiseissä. Samalla olen halunnut hahmottaa itseäni, roolejani miehenä, isänä ja jälleen kerran löytää tärkeät asiat elämässäni. Tarkoitus on ollut pohtia, mitä keski-ikäisenä miehenä haluan elämältä ja mitä elämällä on minulle tarjottavana...

Olen kuvannut perhettäni ja itseäni, sillä tunnen, että samalle tasolle työssäni en olisi päässyt edes tuttujen ihmisten kanssa. Tarinani kertoo eronneesta isästä, leski-miehestä, isäsuhteesta, sukupolvien välisestä erosta sekä hyväksymisestä. Samalla miehen ikävästä, yksinäisyydestä sekä heikkoudesta ja sen tunnustamisesta.

Isyys ei ole "kaverisuhde". Isyys ei ole itsestäänselvyys. Kyse on turvallisuuden tuottamisesta ja kunnioituksesta, omien pelkojen välittymisestä sekä omien virheiden ymmärtämisestä, jotta voisi toimia uudella tavalla. Rohkeuden puutteesta tai sen löytymisestä. "Isi", on tärkein sana jonka voi palkinnoksi lapsiltaan saada. Tuo pieni sana antaa merkityksen elämään ja täyttää mielen tunteella, jota mistään muualta ei voi saada!

Nykymaailmassa miehet helposti unohtavat itsensä, alkavat toteuttaa erilaisia, usein ristiriitaisia odotuksia isyydestä ja miehuudesta. Tosin he, jotka näitä odotuksia asettavat, eivät ehkä itsekään tiedä, mitä isiltä haluavat...

Projekti on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus keskustella isyydestä erilaisten ihmisten kanssa ja samalla määrittää omaa isyyttäni, peilata sitä muiden kohtaloihin.

Säännölliset tapaamiset projektiryhmän kanssa huolehtivat siitä, että tämä merkittävä asia ei ole päässyt unohtumaan. Valokuvaaminen on tavallisesti passiivinen tapa osallistua, kuvaaja on ulkopuolinen havaitsija joka peilaa näkemäänsä omaan elämäänsä. Kuvaaminen voi kuitenkin muuttua aktiiviseksi omaan elämäänsä vaikuttamiseksi, kun aihe on riittävän omakohtainen ja on rohkeutta kohdata asiat, joita ei ole ymmärtänyt tai uskaltanut aiemmin nähdä.

Isyydessä käännekohtia omassa elämässäni ovat olleet avioero, joka tuotti ymmärryksen siitä, että lapset eivät ole itsestäänselvyys miehelle, sekä äitini kuolema ja siitä seurannut isän sairastuminen, joka johti mahdollisuuteen tutustua häneen.

Isyys valokuvaten?

Minulle isyys-projekti on tarkoittanut enemmän isyyden pohtimista kuin valokuvaamista. Kuvat ovat olleet vain välineenä tässä prosessissa, tietyllä tavalla sivuasiana. Toivon kuitenkin, että kuvani voivat antaa katsojalle tunteita ja ajatuksia jotka voivat avata uusia näkökulmia katsojan omaan elämään isänä tai isänsä lapsina.

Projekti on samalla tukenut hyvin omaa terapiaprosessiani. Projektin alussa en olisi voinut kuvitella, että "joudun" tai pääsen näin syvälle omaan elämääni, isäsuhteeseeni sekä isyyteeni. Olen kiitollinen, että tähän on ollut mahdollisuus.

Valokuvaajat

ISÄ — Voimauttavia valokuvia Raahen Galleria Myötätuulessa 1.10.–27.11.2010

Näyttelyn on tuottanut Helsingin kaupunki. Valtion valokuvataidetoimikunta on tukenut näyttelyä. Jugendsalin yleisöluentosarja 2007 on toteutettu yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Tasa-arvoasian neuvottelukunnan kanssa.